Olen nyt jotenkin asettunut Chipataan, mutta jotkut asiat tuntuvat vievan viela piiiitkan aikaa ennen kuin niihin tottuu, jos siis tottuu. Koska meidan perheessa ei ole sahkoa, on illalla jo kuuden maissa hamaraa sisalla, ja seitsemalta pilkkopimeaa. Muuten ei niin valia, mutta pimeassa ei nae hyttysia, ja sitten ne paasevat pistamaan, vaikka kuinka olisi pitkahiainen paita ja housut. Jarjella ajateltuna hyttysen pitaisi olla ainoa elain, jota mun olisi syyta pelata, niilta kun voi saada malarian. Mutta, sen sijaan pelkaan hullun lailla seinilla vilistavia kammenen kokoisia hamahakkeja! Ne eivat siis ole myrkyllisia, paitsi saattavat arsyttaa ihoa jos niiden kansa joutuu kosketuksiin (ja toivon TODELLA, etten joudu!). Niita siis viipottaa pitkin seinia ja varsinkin pimealla se tuntuu inhottavalta, koska ne nakyy taskulampun valokeilassa ja sitten jaa ikava tunne, etta minnekohan se nyt meni, ei kai vaan mun petivaatteisiin…Mun perhe on suhtautunut aarimmaisen ymmartavasti tahan pelkoon, ja ne kylla tappaa hamahakit jos pyydan, tosin kovasti se asia heita naurattaa; iso ihminen ja pelkaa pienta hamahakkia! Vaikka oikeasti en pelkaa niita pienia, vain niita kammenenkokoisia…Ja kylla seinia pitkin menee koko ajan muitakin otuksi, kovakuoriaisia, tuhatjalkaisia, karpasia, pienia liskoja, mutta en ma niita pelkaa. No eilen menin huoneeseeni illallisen jalkeen, ja perheen aiti sattui tulemaan mun mukana. Kun katsoin seinat lapi taskulampulla, niin iso rotta vilisti MUN seinaa pitkin pakoon! Sain hirvean satkyn! Meillahan ei ole sisakattoa lainkaan, joten se otus paasee helposti kulkemaan sisaan ja ulos vain menemalla seinien yli ja kiipeamalla katossa olevia lautoja pitkin. No sitten tajusin, etta se sama rotta oli ollut mun huoneessa aikaisemminkin, koska pari yota sitten herasin rapinaan ja tassutteluun, ja ihmettelin, etta onko jokin kanoista paassyt sisaan mun huoneeseen, ne kun joskus santailevat pitkin taloa. No se oli varmasti se rotta silloinkin, nehan kayttaa samoja reitteja yleensa. Viime yona en siis paljoa nukkunut, johtuen kylla enimmakseen siita, etta satoi kaatamalla, ja peltikattoa vasten se aani on korviahuumaava! Ilma tietysti myos jaahtyi, joten herasin paleluun. Ensimmaista kertaa taalla ollessa kaytin lamminta vetta aamupesulla. Vesi taytyy siis lammittaa tulella, hanasta tulee vain kylmaa vetta, eika sitakaan aina;) Mutta, nyt tulee taman tarinan positiivinen puoli: Rotan paanmenoksi meille hankitaan kissa! Ainakin lainaksi. Ja ma kun NIIN kaipaan Suomessa olevia kissojani, joten kiva saada katti taloon. Joten tamakin asia kaantyy parhaiten pain. Tosin en tajua, mista perhe aikoo sen kissan hankkia, taalla oloaikana en ole nahnyt missaan yhta ainoaa kissaa, vain koiria. Mutta jaan odottelemaan innolla uutta perheenjasenta! Ensi kerralla toivottavasti kerron jotain tyostani, tama oli tallainen avautuminen kaiken mailman otusfobioista;)