Voinko antaa puhelinnumerosi eraalle sinusta kiinnostuneelle miehelle?
-ystavani Justina kysyi. Vai niin, minkahanlaisesta miehesta mahtaa
olla kyse? –tiedustelin. Han on intialainen, mutta hyva sellainen. Han
on ystavani Jacobin mukaan mukava, antelias ja aina valmis auttamaan
ystaviaan. Eilen han jopa antoi minulle taksirahaa, jotta paasin
kotiin kaupungilta. Hanella on amerikkalainen ruumiinrakenne ja han
kayttaa perinteisten intialaisten kaapujen sijaan farkku-t-paita
-yhdistelmaa. Brittimiehen kaytostavatkin hanella on. Vuolaasta
mainospuheesta huolimatta en suostunut antamaan puhelinnumeroani.

Tavatessamme muutaman paivan paasta uudelleen Justina kertoi
intialaismiehen anelleen, etta han puhuisi viela minulle ja yrittaisi
vakuuttaa minut. Han jatkoi: Mies on tosissaan kiinnostunut sinusta.
Han on kanssasi suunnilleen saman ikainen, lapseton ja naimaton. Tuo
on sentaan hyva asia, taallahan lahestulkoon jokaisella miehella on
tyttoystava, oli sitten naimisissa tahi ei -vastasin. Charmikaskin han
on¸ei ollenkaan tyyppillisen intialaisen nakoinen! –Justina hehkutti.
No, siina tapaukseesa voin tulla tapaamaan miesta, ihan vaan varmuuden
vuoksi –myonnyin lopulta. Aasialaistaustaiset miehet eivat ole koskaan
viehattaneet, mutta voihan tama mies tehda poikkeuksen.

Sambialainen elamani on viela Suomeakin rauhallisempaa ja
lapsikeskeisempaa, ja kaipaan omaa aikaa aikuisten seurassa. Viimeksi
minulla oli vastuusta vapaata aikaa tammikuuun lopussa ruhtinaalliset
nelisen tuntia. Kuljen aina lasten – omani ja hanen ystaviensa -
kanssa, kuin afrikkalainen big mama konsanaan! Ei mitaan uutta
yksinhuoltajalle, mutta taalla olosuhteet ovat Suomea haasteellisemmat
oman ajan jarjestamiselle. Mutta nyt kun Elias on sopeutunut ja
viihtyy jo hyvin, voin ehkapa repaista ja lahtea ulos.

On minulla taman intialaisen lisaksi toinenkin ihailija, mutta
rii’uumatkaa kertyy muutama tuhat kilometria, han kun sattuu asumaan
toisella puolella Afrikkaa. Paikallisten miesten kanssa en ole ollut
kovin vastaanottavainen, ja yllatyksekseni kohtelias kylmakiskoisuus
on yleensa tehonnut. Vaestorikkaassa maassa yritteliaita hurmureita
kuitenkin riittaa laidasta laitaan saannolliseen tahtiin. Kokemukseni
mukaan sambialaismiehet ovat kuitenkin aika pidattyvaisia -
afrikkalaisessa mittakaavassa - eivat ollenkaan hyokkaavimmasta
paasta, ja useimmiten toiveena on tyopaikka. Avioliiton autuaaseen
satamaan paasisin aina silloin ja talloin, mutta pelkkaa seksia kukaan
ei ole suoraan ehdottanut.

Yksinaisyyteni antoi siis intialaismiehelle mahdollisuuden.
Keskustelumme miehen kanssa kaynnistyi kankeasti - vaikka ulkonaossa
ei ollutkaan vikaa - eika kiinnostustani lisannyt miehen golf
–harrastus. En viitsinyt tarayttaa, etta golfin peluu on formulan
seuraamisen ohella turhinta ajanhaaskausta mita tiedan. Tai miten
poyristyttavan vahamielista on muuttaa viljelysmaata golfkentiksi ja
pahimmassa tapauksessa kayttaa kehitysmaan vahaisia verovaroja
kymmenien hehtaarien saannolliseen kasteluun, jotta paaosin
lansimaalaiset turistit ja korruptoituneet paikalliset vallanpitajat
saavat astella kyllin pehmoisella nurmella!

Olet sinakin! –Justina moitti, kun kerroin, ettei kiinnostus ole
molemminpuolista. Viela on kerrottava se hanellekin -huokasin. Ei, ala
kerro, vaan hyodynna hanta! Han on varakas ja antelias, ja innoissaan
sinusta. –Justina jatkoi. En ole tottunut moiseen, vaikka tiedankin
miten te afrikkalaisnaiset vedatatte miehia. –vastustelin. Tunnen
Helsingissakin tapauksia, joissa suomalaiselle miesparalle on jaanyt
luu kateen, kun viehattava mutta vaatelias kongolaisnainen on kietonut
hanet pikkurillinsa ymparille. Se on taiteenlaji, jonka
afrikkalaisnaiset saavat syntymalahjakseen –kiltteyteen ja
vaatimattomuuteen opetettu suomalaisnainen ei sita hallitse. Tiedan,
ettet ole tottunut, mutta ala sina hanesta huolehdi. Ajattele nyt,
hanhan saattaa ostaa sinulle vaikka auton, jos vain pyydat! –Justina
yllytti. Ai, no siina tapauksessa!

Kerroin tyokavereillekin intialaisesta, ja etta vaikka kaikki kehuvat
kilvan miesta, en valitettavasti ole kiinnostunut tasta. Taalla
Afrikassa ihmisten puheelle annetaan suuri painoarvo, ja kun mies
kiinnostuu naisesta, nainen ottaa hanesta ensin selvaa ennen kuin
tekee paatoksen antaako miehelle mahdollisuuden vai ei. Puheella on
puolensa; yhteisokulttuurissa on mukava kuulla kehuja omasta
kaytoksestaan –varsinkin kun ne annetaan ilman taka-ajatuksia ja viela
mzungulle - Koto-Suomessahan ei kanssaihmisia turhaan kehuta –
etteivat vaan ylpisty. Toisaalta kuulen aika ajoin tarinoita, joissa
kateelliset ihmiset panettelevat toisiaan ja pahimmassa tapauksessa
tuhoavat orastavan ihmissuhteen. Samaa laaketta olen itsekin saanut
maistaa – en taalla, vaan helsinkilaisissa afrikkalaispiireissa.

Meinasin reveta liitoksistani kuultuni saman neuvon kollegaltani: Use
him! Ei se mitaan, kun kolmekymppinen nainen kehottaa ottamaan
miehesta kaiken irti, mutta kun viisikymppinen nainen tekee saman!
Ulvoin naurusta. Te afrikkalaisnaiset olette sitten ihan oma lukunsa!


PS: Sambiassa elaa useita harvinaisia elainlajeja; yksi
harvinaisemmista on uskollinen aviomies. Intialainen ihailijanikin
paljastui lopulta kaksilapsisen perheen paaksi. Mutta se ei ole –
tietenkaan – mikaan ongelma. Tallainen naiivi Pohjolan tytto
kuvitteli, etta juuri tama nelikymppinen mies olisi harvinainen
poikkeus ja elaisi yksin. Sellaista kummajaista on vaikea Afrikasta
loytaa. Toista se on Suomessa, jossa kolmekymppiset naiset yrittavat
enemman tai vahemman epatoivoisesti loytaa ajoissa perheellistymaan
valmiin elamankumppanin. Uskottomuus ei ole afrikkalainen keksinto,
mutta tama tyttoystava –kulttuuri on kylla uskomaton!

-Maarit-